Missä Huoneessa sinun organisaatiosi asuu?

Missä Huoneessa sinun organisaatiosi asuu?

28.8.2015

Jos organisaatiossa ei käsitellä tunnetta, se vie pahimmillaan luottamuksen johtoon ja siihen työyhteisöön, johon kaikkien pitäisi myös jatkossa sitoutua.

She Is A Little Runaway. Sen lisäksi että tämä on yksi Bon Jovin tunnetuimmista hiteistä, on se myös 4-vuotiaan Curly-tammani nimi. Hevosen, joka on antanut minulle tehokasta oppia siitä, mitä on johtajuus. Siitä, miten johtajuutta ei voi saada ilman luottamusta. Siitä, miten luottamuksen saavutettuasi saat jonkun seuraamaan itseäsi, ja lähtemään mukaan lähes ihan mihin vaan vaikka vähän pelottaisi. Siitä, miten ilman luottamusta asioiden tekeminen on vaikeaa, joskus jopa vaarallista, koska 500 kiloisen pakoeläimen, tuon suuren ja voimakkaan otuksen kanssa toimiessa ei vaan ole varaa olla huono johtaja. Siitä, miten ilman luottamuksen tuomaa hyvää johtajuutta on lähes mahdotonta saavuttaa tavoiteltu lopputulos. Ja etenkin siitä, että luottamus on ansaittava joka päivä. Aina uudestaan. Joka ikinen päivä. Tämä kaikki pätee myös ihmisiin – ilman luottamusta ei synny tulosta.

No mitä ihmettä tällä on tekemistä analytiikan kanssa?

Paljonkin. Kutsun sitä mielen analytiikaksi. Suurissa muutoksissa, jotka organisaatioissa tuntuvat olevan jokapäiväistä arkea, joskus saattaa unohtua se pieni ihminen, työmyyrä, joka organisaation rattaissa pyrkii tekemään oman osansa yhtiön menestyksen eteen. Harva meistä on sellainen, joka aamuisin aina herätessään ajattelisi: ”Tänään en aio tehdä parastani töissä”. Ihmisillä on luontainen halu tehdä parhaansa, usein siihen asti kunnes jotain tapahtuu. Jotain sellaista, joka vaikuttaa ihmiseen tunnetasolla, ja jonka seurauksena luottamus työyhteisöön alkaa hiipumaan. Organisaatiomuutos. Yt-neuvottelu. Toiminnan sekavuutta. Epämääräisiä tavoitteita. Häilyviä toimenkuvia. Kuppikuntia. Eriarvoisuutta. Muutetaan jotain, joka väistämättä koskettaa ihmisiä.

Sveitsiläis-amerikkalainen psykiatri Elisabeth Kübler-Ross on kuvaillut ihmisen tunnetiloja muutosprosessissa niin sanotun surukäyrän avulla. Tällä käyrällä hän pyrkii selittämään, mitä ihmiselle oikeastaan tapahtuu muutosten alla.

Kübler-Ross toteaa, että käyttäytymismalli liittyy vahvasti ihmisten tunteisiin. Miltä minusta tuntuu nyt? Miksi kukaan ei kysynyt minulta? Eikö minuun luoteta? Muutoksessa syntyvä tunnetila ihmisessä on loppujen lopuksi täysin irrallaan todellisesta maailmasta, siitä mitä konkreettisesti on tapahtumassa.

Jos tunnetta ei organisaatiossa käsitellä, se vie pahimmillaan luottamuksen johtoon, ja siihen työyhteisöön johon pitäisi myös jatkossakin sitoutua, missä pitäisi kehittää asioita yhdessä, hyvässä ja inspiroituneessa hengessä.

Mitä tunteen käsittely organisaatiolta sitten vaatii? Ennen kaikkea ymmärrystä. Ymmärrystä siitä, miten eri tavoin yksilöt käsittelevät asioita, millaisten ”silmälasien läpi” itse kukin katsoo maailmaa. Ajattelutapojen eroavaisuudet nimittäin vaikuttavat juuri eniten siihen, miten ihminen käsittelee muutoksia ja miten muutoksen toteutus lopulta onnistuu.

Miten ihmeessä tunnetta voidaan käsitellä yhdessä?

Ruotsalainen psykologi ja tutkija, Claes Janssen, on tehnyt uraauurtavaa tutkimustyötä pyrkiessään kuvaamaan yksilöiden ajattelutapojen erilaisuutta, ja sitä millaisten menetelmien ja työkalujen avulla tätä ajattelutapojen erilaisuutta voidaan aivan erityisesti ryhmässä tuoda näkyville, jotta saadaan yhteisen ymmärryksen kautta luotua parempia yhteistyön malleja. Psykologisen teorian pohjalta taitavasti rakennettua hr-analytiikkaa, joka auttaa ihmisiä uudistumaan.

Janssen kuvaa ihmismieltä neljänä psykologisena tilana, joita ovat Tyytyväisyys, Itsesensuuri, Hämmennys ja Inspiraatio. Näitä tiloja hän kutsuu Huoneiksi.

Yksilö, kuten myös organisaatio, siirtyy elinkaaressaan huoneesta toiseen, tavoitteena aina saavuttaa uudistumisen kautta uusi tyytyväisyys. Janssenin ajattelumallin pohjalta kehitetyt analyysityökalut auttavat jäsentämään muutosta ja sen vaikutusta yksilöön ja organisaatioon. Tiimit, johtoryhmät, projektiryhmät tai koko organisaatio voivat tarkastella yhdessä yhteisön psykososiaalista nykytilaa ja omaa toimintaansa tehokkaalla ja osallistavalla tavalla. Lähtökohtana aina ensin yhdessä luotu yhteinen ymmärrys, ja sen kautta luottamus yhteisön kaikkiin jäseniin organisaation kaikilla tasoilla.

Itse olen henkilökohtaisesti hurahtanut Janssenin ajatusmaailmaan, ja käytännössä päässyt myös toteamaan menetelmän tehokkuuden. Se sopii kaikenlaisiin työyhteisöihin kulttuurista ja toimialasta riippumatta. Joskus joku saattaa jopa hieman pelästyä analyysityökalun ”raadollisuutta”, sillä kukaan työpajoihin osallistuva ei pääse piiloon, kun asiat otetaan esille tehokkaasti fasilitoimalla, siltä istumalta, kaikki samassa huoneessa, yhdessä. Keskustelun ja ajattelumallien vastakkainasettelun kautta lopputulemana syntyy yhteinen ymmärrys ja luottamus. Sen jälkeen vasta kääritään hihat ja ryhdytään hommiin.

Onko sinulla rohkeutta ottaa selville, missä huoneessa sinä itse ja organisaatiosi tällä hetkellä asuu? Tämä selviää 1-2 päivän analyyttisessä työpajassa. Se on mielestäni aika kohtuullinen panostus satsauksesta mielen analytiikkaan ja ihmisiin, vai mitä?

Camilla on henkilöstöjohtamisen moniosaaja, joka johtaa vapaa-ajallaan nelivuotiasta lännenhevostaan. Viime aikoina hänellä on herännyt yhä syvenevä kiinnostus muutosjohtamiseen ja ”mielen analytiikkaan”; miten luottamusta työyhteisöissä rakennetaan ja ylläpidetään. Camillan motto on ”llman luottamusta ei synny tuloksia”.

Lue alkuperäinen blogikirjoitus täältä: https://www.tivi.fi/kumppaniblogit/invenco/analytiikka-on-tunnehiukkasten-tormaytin/ed3f9097-6ab8-3da0-a87f-a50105d84de7